Terve!!! Taas ollaan viikonlopusta selvitty. Alkuviikko on mennyt tässä youtubessa pyöriessä. Katsoen ihmisten video blogeja. Ja tämän viikon ylivoimainen videoiden aihe joita olen katsellut on ollut paranormaalit ilmiöt. Mikä on sinällään hauska juttu minun mielestä että jos minä katson jonkun leffan jossa on tälläisiä asioita niin en niitä paljoakaan pelkkää, mutta kun katson jotain videoita jossa ihmiset selittävät ihan tosissaan mitä ovat nähneet ja kuulleet, sellaisista alkaa minun mielikuvitus laukkaamaan. Sillä minä uskon että on jotain henkiä tai energioita tms. Se että katson noita videoita ja kirjoituksia netistä on jollain lailla itsensä kiusaamista tiedostaen sen että pitää seuraavalla viikolla taas kasailla itseensä tähän maailmaan sieltä mielikuvitusharhasta. Mutta miksi minä teen sitä? No siksi että minä uskon ja minua kiinnostaa vanhat tarinat. En kyllä usko että sellaiset äänet mitä on taltioitu johonkin kameran on aitoja/tosia. Koska en usko siihen että henget kommunikoivat ihan sillä tavalla kuitenkaan meidän kanssa. Kaiken maailman tavaroiden liikuttaminen ja sähkölaitteiden häiriöt (tietyllä tapaa) on paljon mahdollisimpaa kun se että he puhuisivat sanoilla.
Minun kokemuksiani!
Osa voi pitää minua hieman kajahtaneena seuraavasta tarinasta tai siis totta tämä on uskoo ken tahtoo. Minulle on käynyt muutaman kerran jänniä asioita nuorempana mutta näin vanhemmalla iällä ne ovat hieman hiipuneet. Mutta ne vähäisetkin kokemukset ovat olleet pelottavia.
Olin 18 vuotias kun minä muutin omaan asuntoon kerrostalo kaksioon. Olen koko ikäni asunut omakotitalossa. Asunto oli juuri remontoitu ja laitettu edellisen asukkaan jäljiltä parempaan kuntoon. Huomasin jo ensinmäisellä käynti kerralla että huoneistossa oli jotain outoa. Makuuhuoneen, vessan ja vaatehuoneen ovissa oli yläkulmaas sellaiset lukot. Ovet siis saatiin lukkoon myös ulko puolelta. Kysyin lukkojen tarinaa vuokranantajalta ja hän kertoi että edellinen asukas oli ollut hieman pimeä ja ajatellut että joku katsoo häntä ikkunasta tai joku tulee jostain ja syö hänet. Asunto sijaitsi sellaisella asuin alueella jossa tiesin että oli joskus asunut paljon juoppoja ja narkkareita joten en kummastellut asiaa sen enempää.
Olin asunut tässä kyseisessä kämpässä jo noin 3kk. Myönnän että minulle tuli aina välillä sellainen kumma tunne että siellä on joku minun kanssani vaikka olin yksin.Välillä näin unia ovien lukoista ja siittä kuinka jäisin nalkkiin makuuhuoneeseen kun lukot olisivat itsestään menneet kiinni.
Eräänä iltana pistin ulko-oven varmuuslukkoon, jota en aina muistanut käyttää. Sammuttelin valot ja menin nukkumaan. Minä heräsin siihen kun kuulin ulko-oveni aukeavaan, kuinka varmuus lukon ketju vain helisi ja joku (tai jokin) astui sisälle asuntooni. Makasin vain kyljelläni sängyssä, kasvoni oli pois päin ovesta. En vain yksinkertaisesti pystynyt liikkumaan ja katsomaan ovelle, enkä olisi halunnutkaan. Minua pelotti aivan liikaa. Kuulin kuinka se jokin päästi koiran asuntooni. Pystyin sekunneisa kuvittelemaan koiran vaikka en sitä nähnyt. Se oli erittäin vihaisen kuuloinen rottweiler. Ja minä kuulin kuinka se tuli minun huoneeseen kuolaa valuvan suunsa kanssa. En edelleenkään pystynyt liikkumaan en millään vaikka halusinkin. Koira oli jo minun sänkyni vieressä. Tunsin kuinka sen valtava tassu osui minun kylkeeni sen noustessa sänkyyni. Sinä samalla hetkellä pystyin kääntymään ja katsomaan. Katsoin pimeyteen jossa ei ollut mitään. Olin aivan varma kuulemastani, ulko-ovi oli kiinni ja varmuuslukko paikallaan.
En jäänyt ottamaan asiasta paremmin selvää koska olin aika järkyttynyt. Koska kello ei ollut vielä paljoakaan soitin ystävälleni ja lähdin hänen luo nukkumaan. Vaikka sinä yönä ei hirveästi enää nukuttanutkaan. Seuraavana päivänä olin varma että olisin tulossa hulluksi. Heti asunnolleni päästyäni minuun iski ajatus "ne lukot". Aloin kauhealla tohinalla ruuvaamaan ovissa olevia lukkoja. Vaikka lukot olivat vielä kämpässä mutta eivät enää paikallaan niin kaikki tuntemuksen katosivat. Ei enää kummallisia yö vieraita, ei koiraa, ei mitään! Asuin kämpässä noin vuoden ajan ihan rauhassa tapahtuneen jälkeen.Olen varma että lukoissa oli jotain , jotain mitä ei voi järjelisesti selittää.
Uskotko sinä henkiin? Oletko tavannut heitä? Minä olen jollain tasolla ja kerron kohtaamisista vielä lisääkin jossain vaiheessa ;) (eli tälläsiä ajatuksia tällä kertaa)
Kuvassa oleva salpa on lukkoni (kuva kaivettu netistä)
